Anne Koskinen puolustaa väitöskirjaansa Zeitigung und Bilderzeugung – Philosophische Konzepte der Sinnstiftung für eine multimodale Werkästhetik Helsingin yliopistossa ke 2.9.2026 klo 13

Zeitigung und Bilderzeugung

Meisterschülerin, TaM, FM Anne Koskinen väittelee 2.9.2026 kello 13 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Zeitigung und Bilderzeugung – Philosophische Konzepte der Sinnstiftung für eine multimodale Werkästhetik. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 6 (B317), Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on professori, filosofian tohtori Bernadette Collenberg-Plotnikov, Universität Münster, ja kustoksena on professori, filosofian tohtori Arto Haapala.

Kuvan syntytapahtumasta filosofian ja filologian risteyksessä 

Kuvien tekeminen on tänä päivänä ihmistenvälisen kommunikaation ydinosaamisaluetta. Sitä pidetään välttämättömänä taitona niin ammatillisessa kuin yksityiselämässäkin. Kuvallisen merkityksenannon tutkimuksen tarvetta korostaa se, että kuvien tekeminen on yhä enemmän lähes jokaisen arkipäivää. Oli kyse sitten työhakemuksesta, sosiaalisen median päivityksestä tai seuranhakuilmoituksesta, on osattava tehdä kuvia ja asettaa ne kommunikatiiviseen – usein kielelliseen – kontekstiin. Kun tähänastisessa kuvien tutkimuksessa on vallalla ollut katsojan näkökulma valmiisiin kuviin, Koskinen käsittelee estetiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kuvaksi tulemisen ajallista tapahtumaa tekijän näkökulmasta.

Tutkimuksessaan Koskinen kehittää hermeneuttis-fenomenologisen filosofian pohjalta käsitteistöä, joka soveltuu kuvaksi tulemisen tapahtuman analysoimiseen arjen ja taiteen jatkumossa. Tutkimus pureutuu romanialais-saksalaisen Walter Biemelin (1918–2015) toistaiseksi vähän tutkittuun heideggerilaiseen filosofiaan ja taideteosanalyyseihin. Lisäksi se ammentaa Suomessa vähän tunnetusta saksankielisestä kuvatieteestä (Bildwissenschaft). Kun tutkimuksessa tarkastellaan filosofialle ominaista ajattelun ja kielen välistä yhteyttä, käy konkreettisesti ilmi, kuinka kielten erityispiirteet vaikuttavat käsitteiden määrittelyyn ja johtavat perustavanlaatuisiin eroihin esim. saksan- ja englanninkielisissä kysymyksenasetteluissa. Erityisesti murreilmaisuja hyödyntävän terminologian äärellä tulee esille tarve täydentää filosofisia pohdintoja filologisella lähestymistavalla. Kielitieteellisiä aineistoja mikroskooppisen lukemisen tukena käyttäen tutkimus pystyy selventämään kiistanalaisia käsitteitä ja käännöksiä. 

Kuvien tekemisen teknologioiden kehittyessä Koskisen tutkimus avaa uudenlaisia näkymiä filosofisesti perusteltuihin analyyseihin erilaisista kuvien tekemisen tavoista, mukaan lukien ne, jotka ovat alusta alkaen multimodaalisia. Esim. tekstistä kuvaksi -generoinnissa tekoäly generoi kuvan kirjoitettujen kielellisten ohjeiden (englanniksi prompts) pohjalta.Toisin kuin valmiiden kuvien tutkimus tässä hahmoteltu kuvien tekemisen multimodaalinen estetiikka käsittelee kuvia, joita ei vielä ole olemassa tai jotka ovat vasta syntymässä. Painopiste on siis keskeneräisissä ja toistaiseksi tekemättömissä kuvissa. Näiden analyysissä Koskinen hyödyntää vaikeasti käännettävää Zeitigung-käsitettä, jota hän laajentaa vasta syntymässä olevien kuvien tutkimusta varten. Muotoilemalla ei vielä tehdyn (das noch nicht Gezeitigte) ja tehtävän (das Zu-Zeitigende) käsitteet päästään käsiksi kuvan tekijän näkökulmasta keskeiseen haasteeseen selvittää ja päättää, mitä on tehtävä (seuraavaksi). Samalla kun tutkimuksen käsitteistö sisältää mahdollisuuden ihmiskeskeisen näkökulman kyseenalaistamiseen, metafyysiset kysymyksenasettelut maailmassa olemisen tavoista ja konkreettiset analyysit kuvallisesta merkityksen muodostumisesta kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa.

Tämä on yleistajuinen tiivistelmä. Tieteellinen tiivistelmä löytyy Heldasta.

Anne Koskinen, Meisterschülerin, TaM, FM, aineenopettaja, aloitti opintonsa Saksassa Freiburgin yliopistossa germanistiikan oppiaineessa. Hän valmistui Karlsruhen kuvataideakatemiasta pääaineenaan maalaus ja grafiikka sekä suoritti siellä Meisterschüler-jatko-opinnot (Meisterschüler*innenstudium). Taideteollisesta korkeakoulusta (nykyisin osa Aalto-yliopistoa) hän valmistui taiteen maisteriksi kuvataiteen alalta. Helsingin yliopistossa Koskinen on suorittanut humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy saksan aineenopettajan pätevyys, sekä filosofian maisterin tutkinnon pääaineenaan germaaninen filologia. Koskinen on toiminut Taideteollisessa korkeakoulussa mm. visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen professorina sekä dekaanina. Hän perusti 2000-luvun alussa Poriin Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin erillisen laitoksen, joka toimi vuorovaikutuksessa teknillisten tieteiden, kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja maisemantutkimuksen kanssa Porin yliopistokeskuksessa. Väitöstyönsä ohellakin Koskinen on toiminut kuvataiteilijana, jonka toinen retrospektiivi aukeaa yleisölle Turun taidemuseossa 5.2.2027. Hänen saksankielinen väitöstutkimuksensa käsittelee kysymyksiä, jotka ovat heränneet kuvien tekemisen äärellä arjen ja taiteen jatkumossa sekä ihmettelystä eri kielten ja kulttuurien vaikutuspiireissä. Samalla hän haluaa tuoda nykyiseen suomalaiseen kuvatutkimukseen saksankielisen näkökulman haastamaan englanninkielisen tutkimuksen hegemoniaa.

Lisätietoja: Helsingin yliopiston tapahtumakalenteri